Länsimetro tarvitsi projektipankin historiallisen laajalle infrahankkeelle, joka pitää sisällään lukuisia toimijoita ja satoja tuhansia dokumentteja. Kymmenvuotinen yhteistyö on haastanut SokoProta kehittymään ohjelmistona.
Oranssit metrojunat ovat suhanneet Helsingin keskustan ja sen itäisten kaupunginosien maanalaista väliä 1980-luvun alusta asti. 2000-luvulla Suomessa käynnistyi historiallisen suuri infrahanke, kun Helsingin ja Espoon kaupungit päättivät metron laajentamisesta länteen. Syntyi Länsimetro Oy, joka rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta Kivenlahteen.
21 kilometriä tunnelia ja 13 uutta asemaa, joista jokaisen rakentaminen vastaa yhtä suurta kauppakeskusurakkaa. Projektipankki on Länsimetron kokoiselle hankkeelle kriittinen työkalu. Louhintatöitä, tonneja ja taas tonneja valettua betonia, modernia automaatiota ja talotekniikkaa, kymmeniä teknisiä järjestelmiä sekä asemien ympärille kasvavaa kaupunkiympäristöä.
– Tarvitsimme laajaan infrahankkeeseen toimivan suunnittelu- ja rakennusvaiheen projektipankin sekä kopiolaitoksen. SokoPro valikoitui tehtävään jo vuonna 2008, Länsimetron projekti-insinööri Antti Tiensuu kertoo.
Länsimetron ensimmäinen osuus toi kahdeksan asemaa Ruoholahden ja Matinkylän väliselle rataosuudelle. Metro ylitti ensimmäistä kertaa liikennekäytössä Helsingin ja Espoon rajan marraskuussa 2017.
Toisessa osuudessa metro jatkaa entistä syvemmälle länteen Matinkylästä Kivenlahteen. Rakenteilla olevat viisi asemaa ja varikko on tarkoitus luovuttaa liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana.
Länsimetron ensimmäisen osuuden rakennustyöt alkoivat vuonna 2009. Vaikka jokaisella asemalla on oma projektinjohtourakoitsijansa, monivaiheiset rakennustyöt työllistävät lukuisia osapuolia. Se luo tarpeen reaaliaikaisen tilannekuvan jakamiselle useaan suuntaan.
– Vuonna 2009 digitalisaatio ei ollut rakennusteollisuudessa yhtä ajankohtainen asia kuin se on nyt. Rakennuttamisen maailmassa Länsimetro on ollut aikaansa edellä, SokoPron tuotekehitys kiittelee.
Kaikki Länsimetron ensimmäisen vaiheen rakennusajan dokumentit tallennettiin SokoProhon. Tämä mahdollisti tiedon jakamisen ja arkistoimisen lukuisten toimijoiden kesken, oli kyseessä sitten arkkitehti, ratasuunnittelija, elementtiasentaja tai työmaavalvoja. Samanaikaisesti tekeillä oli useampi urakka, joille työkalu loi omat työmaapäiväkirjat ja mittarit.
– Projektipankki on toiminut monirakenteisena temmellyskenttänä, jota käyttävät kaikki hankkeen osapuolet. Jonkin verran se on ollut myös yhteensovitushankkeiden osapuolten käytössä, Tiensuu kertoo.
Sellainen on esimerkiksi Espoonlahteen nouseva kauppakeskus Lippulaiva. Metrohanke synnyttää ympärilleen uutta, kun kaupunki kasvaa radan varrelle.
Aikataulun ja budjetin pitävyyden lisäksi Länsimetrolle oli ensiarvoisen tärkeää, että työturvallisuus säilyy vaikeissakin olosuhteissa huipussaan. Ensimmäisessä osuudessa turvallisuutta havainnoitiin SokoPron laadunhallintatyökaluilla, TR- ja MVR-mittareilla. Niistä ensimmäinen mittaa metroasemien ja toinen asemien louhintatöiden ja asemien välisten osuuksien työturvallisuutta.
Hankkeen alkuvaiheessa projektipankilla oli satakunta käyttäjää. SokoPron jälleenmyyvän Granon avainasiakaspäällikkö Mikael Winberg kuitenkin arvioi, että Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen käyttäjämäärä kasvoi yli tuhannen. Tiensuu epäilee, että toisessa vaiheessa käyttäjiä saattaa olla tätäkin enemmän.
Pelkästään Länsimetron ensimmäisen osuuden aikana SokoPro tuotti 12 400 kopiotilausta. Paperikopioita tulostettiin puolitoista miljoonaa. Luvut kuvastavat Tiensuun mukaan hyvin sitä valtaisaa tietomäärää, joka projektissa liikkuu.
– Tietomäärä on yllättänyt meidät kaikki, ja sen jakaminen sähköisesti on haastanut SokoProta ohjelmistona hyvällä tavalla. Aina pitää kehittyä, ja siinä on mielestäni Länsimetron yhteistyössä onnistuttu, SokoPro sanoo.
Projektin laajuus, kesto ja pilveen säilötyt sadattuhannet dokumentit ovat tehneet Länsimetrosta uniikin asiakkuuden myös SokoProlle.
– Hanke on asiakkuuksistamme mittavin siinä mielessä, että osapuolia on toista tuhatta ja liikkeellä valtava tietomassa. En muista urani aikana toista näin pitkäaikaista yhteistyötä, Winberg kuvailee.
Pitkäaikaisen yhteistyön aikana myös SokoPron palvelurepertuaari on kehittynyt. Paperiset urakkakyselyt ovat vaihtuneet sähköiseen tarjouspyyntötyökaluun, jota myös Länsimetro käyttää.
Tilaaja saa juuri sellaisen tuotteen, kuin on luvattu. Näin Tiensuu luonnehtii käyttökokemustaan. Hän kokee, että projektipankki palvelee kohderyhmäänsä. Erityistä kiitosta ansaitsee nopea tuki, jota Länsimetro on saanut helpdeskin ja yhteyshenkilön kautta.
– Jos olemme esimerkiksi halunneet uuden tarjouspyyntövälilehden, asia on hoidettu nopeasti. On todella hieno juttu, että yhteistyö on ollut niin sujuvaa. Olemme olleet palveluun tyytyväisiä.
SokoPron ja Länsimetron yhteistyö jatkuu metrolaajennuksen toisessa osuudessa. SokoPron avulla ylläpidetään tälläkin hetkellä lukuisten metro- ja tunnelityömaiden yhteistä tilannekeskusta, työmaapäiväkirjoja ja tietomalleja.
– Projektinhallinnan rooli on näin suuressa hankkeessa erittäin tärkeä. SokoPro on lunastanut odotuksemme, mikä on taannut reaaliaikaisen datan välittymisen työmailta ilman merkittäviä käyttökatkoja, Tiensuu päättää.
Kuvalähde: Länsimetron kuva-arkisto
Kuvat: Timo Kauppila / Indav
